Lunta Saharassa ja rankkasateita Costa Ricassa

Tammikuun puolessa välissä Saharassa sataa lunta, mutta Helsingissä maa ei ole vielä valkoinen. Samaan aikaan Costa Ricassa pitäisi olla kesä ja kuiva kausi parhaimmillaan, mutta viime päivinä maata ovat koetelleet kovat sateet ja kylmät tuulet. Sateet ovat saaneet kahvipensaat kukkimaan useita kuukausia liian aikaisin, mikä tietää huonoa seuraavan vuoden sadolle.

 

Kahvidivisioonan toimitusjohtaja Elisa Markula kirjoitti blogissaan ilmastonmuutoksen tuomista haasteista - viljelijöiden kohtaamista yllättävistä sääilmiöistä ja niihin varautumisesta. Esimerkiksi tavallista korkeammat lämpötilat, pidentyneet sadekaudet, lisääntynyt kuivuus ja normaalia voimakkaammat tuulet ovat haasteita, joita viljelijät yhä useammin kohtaavat. Muuttuneet sääilmiöt eivät aina ole ilmastonmuutoksen aiheuttamia, mutta edesauttavat joka tapauksessa esimerkiksi kasvitautien leviämistä, hankaloittavat kahvin käsittelyä tai aiheuttavat esimerkiksi eroosioita kahvitiloilla. 

 

Costa Rican yli lokakuussa pyyhältänyt trooppinen myrsky Nate aiheutti useilla kahvialueilla tuhoja. Tres Ríos -alueella vesisateet aiheuttivat maanvyöryn, joka vei mukanaan kahvipensaita. 

Muuttuvaan ilmastoon ja sen aiheuttamiin haasteisiin on mahdollista sopeutua jonkin verran. Hyvät viljelykäytännöt eli päivittäiset työskentelytavat kahvitilalla ovat tässä avainasemassa. Hyvinvoivilla ja terveillä kahvipensailla on parempi vastustuskyky erilaisia tauteja vastaan – aivan kuten ihmisilläkin. Varjopuiden avulla on mahdollista kontrolloida kahvitilan lämpötilaa ja pensaiden saaman valon määrää. Sadevesiä voi ohjata kanavilla ja ojilla liikaa vettä saavilta pensailta pois. Monikerroksellisella kasvillisuudella voidaan sitoa vettä maaperään, josta se suodattuu ja vapautuu hitaammin.

 

 

Viljelyalueen porrastaminen ja varjopuiden istuttaminen ennaltaehkäisevät eroosiota kahvitilalla Peréz Zeledónin alueella.eilla kahvialueilla tuhoja. Tres Ríos -alueella vesisateet aiheuttivat maanvyöryn, joka vei mukanaan kahvipensaita. 

 

Useimmat Arabica-lajikkeet ovat hyvin herkkiä sekä tuhoeläimille että kasvitaudeille. Yksi sopeutumistapa ilmastonmuutokseen on uusien, kasvitaudeille ja -tuhoeläimille vastustuskykyisempien kahvilajikkeiden kehittäminen ja istuttaminen.

 

 

Kahvipensaiden taimet kasvatetaan tarhassa noin 6-12 kuukauden ikäiseksi ennen kuin ne istutetaan.

 

Vuosikymmenten tutkimus uusien kahvilajikkeiden takana

Kypsät kahvimarjat ovat useimmiten väriltään tummanpunaisia, mutta joidenkin lajikkeiden kuten tämän Bourbonin marjat ovat kypsinä keltaisia.

 

Kahvilajikkeen valinta on tärkeä päätös viljelijälle: kahvipensaan suositeltu elinkaari on 20-30 vuotta, joten väärällä lajikevalinnalla on kauaskantoiset vaikutukset. Uusien pensaiden istuttaminen on myös kallista. Taimien hinnan lisäksi istuttaminen vaatii paljon työtä ja uudet kahvipensaat tuottavat ensimmäiset marjat vasta 2-3 -vuotiaina. Kaikki kahvilajikkeet vaativat kuitenkin yhtälailla työtä: lannoittamista, leikkaamista, valon määrän hallintaa eli pelkästään lajiketta vaihtamalla viljelijä ei ole turvassa sääilmiöiden muutoksilta. Pauligin kumppanuushankkeissa viljelijöille tarjotaan käytännönläheistä tukea jokaiselle kahvitilalle parhaiten sopivien viljelykäytäntöjen ja kahvilajikkeiden valitsemisessa viljelyn kannattavuus huomioiden. Kahvin valoisa tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

 

• Kuten viinillä ja mansikoilla, myös kahvilla on eri lajikkeita, jotka menestyvät erilaisissa kasvuympäristöissä, ja joilla on vastustuskyky erilaisia kasvitauteja vastaan ja oma ominaismakunsa. 
• Kaupalliset kahvilajit ovat Arabica ja Robusta, joista Arabica on maultaan suomalaisille tutumpi. Robusta kestää paremmin esimerkiksi kuumuutta ja on Arabicaa vastustuskykyisempi kasvitauteja vastaan, mutta sen aromi varsinkin suomalaiseen makuun on melko kitkerä ja voimakas.
• Nämä kaksi lajia jakautuvat useaan eri lajikkeeseen, joista tunnettuja Arabican lajikkeita on esimerkiksi Typica, Bourbon, Gesha ja SL-28. Uusia lajikkeita syntyy mutaatiolla (jokseenkin odottamaton muutos esimerkiksi lehden koossa) tai hybrideinä. Hybridit voivat olla joko luonnollisia tai jalostettuja lajien tai lajikkeiden risteytyksiä.