Mitä - kahvissaniko myrkkyä?

1.12.2015

Viime päivinä olemme saaneet kyselyitä kahvin torjunta-aineista ja mahdollisista myrkyllisistä jäämistä itse lopputuotteessa. Tämä innoitti meidät kirjoittamaan asiasta hiukan tarkemmin. 

Kahvinviljelyssä joudutaan käyttämään lannoitteita ja erilaisia torjunta-aineita. Näiden aineiden käyttö on merkittävä kustannus viljelijälle, joten he pyrkivätkin pitämään määrät hyvin maltillisina. Itse olemme mukana International Coffee Partners -yhteisön (ICP) kautta projekteissa, joissa viljelijöille opetetaan keinoja  vähentää entisestään kemiallisten lannoitteiden käyttöä vaihtoehtoisilla menetelmillä. Esimerkiksi kahvinmarjojen käsittelyssä syntyvän massan kompostointi tuottaa luonnonmukaista lannoitetta – ja samalla biojätettä syntyy vähemmän.

Kahvipensas on lajikkeesta riippuen melko altis erilaisille hometaudeille ja tuhohyönteisille. Jo pelkästään hyvillä viljelykäytännöillä voidaan ehkäistä tautien ja hyönteisten aiheuttamaa vahinkoa ja näin torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Myös näitä hyviä viljelykäytäntöjä olemme aktiivisesti jalkauttamassa ICP:n kautta kahvin tuottajamaissa.

Kokonaan kemiallisista torjunta-aineista ja lannoitteista ei kahvinviljelyssä ole kuitenkaan vielä kaikkialla päästy eroon. Onneksi itse kahvipapu on suojassa kahvimarjan sisällä, joten kasvin ulkopinnalla vaikuttavien torjunta-aineiden imeytyminen kahvipapuun on epätodennäköistä. Kaiken varalta SuomenTullilaboratorio tutkii maahan tulevan raaka-kahvin mahdollisten torjunta-ainejäämien selvittämiseksi. Ja myös paahtimolla oma kahvilaboratoriomme tekee systemaattisesti testejä sekä raakakahvista että paahdetusta kahvista tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.      

Voit siis huoletta nauttia kahvisi ilman pelkoa terveydelle haitallisista ylimääräisistä aineosista.

Terveisin Kaisa kuluttajapalvelusta