Inspiroivaa taitoa

Kaikki istumapaikat oli jo täytetty, kun bussi saapui pysäkilleni ja ovet avautuivat. Jonon madellessa sisään seisomapaikatkin täyttyivät, ja sain olla onnellinen mahtuessani seisomaan viimeiseen vapaaseen rakoon kuskin vieressä. Ei epäilystäkään, ettemmekö me kaikki olisi olleet matkalla Suomen Kädentaidot -messuille Tampereen messukeskukseen. Bussimatkan täytti naisten (kyllä, bussi oli täyttynyt lähes pelkästään naisista) tavallistakin iloisemmalta kuulostava puheensorina. Aurinko paistoi lämpimästi ikkunan läpi, olin menossa viettämään inspiroivaa messupäivää, ja hetken ajan tunsin outoa yhteenkuuluvuutta erilaisista käsityöaiheista rupattelevan naislauman kanssa. Ja aiheita näiltä messuilta löytyikin! Aivan kaikkea, mitä kädentaitoihin voi liittyä. Ompelua, neulomista, virkkausta, huovutusta, pitsinnypläystä, puutöitä, metallitöitä, taontaa, koruja, kierrätystä ja uusiomateriaaleja, maalaamista, piirtämistä, kynttilänvalantaa, askartelua, lankoja, nukkeja ja kaikkiin näihin liittyviä kirjoja - ja olen varmasti unohtanut mainita ainakin puolet kaikista inspiraation aiheista! Tuotteita oli myynnissä kangaskasseista huopatossuihin ja karkinmuotoisista korvakoruista puukkoihin asti. Kädentaitajat intoutuivat myös esittelemään taitojaan käytännössä ja antamaan hyviä neuvoja vasta-alkajille ja pidemmällekin ehtineille käsityöharrastajille. Kädentaitojen merkityksen tiivisti seppä Teppo Nousiainen, joka haastattelussaan totesi, että ilman käsillä tekemistä ei yksinkertaisesti voisi olla. Vaikka kädentaitomessuilla oltiinkin, kenenkään ei tarvinnut olla mestariharrastaja eikä edes kiinnostunut itse tekemisestä - tarjolla oli niin materiaaleja kuin valmiitakin tuotteita niille, jotka eivät sillä kertaa halunneet nyplätä pöytäliinaansa itse. Tästä olin iloisesti yllättynyt - ihailen kädentaitajien osaamista ja intohimoa työhönsä, mutta en itse jaksa aloittaa pitkiä käsityöprojekteja. Päätin kuitenkin ottaa näiltä messuilta yhden pienen ensiaskeleen kohti omienkin kädentaitojeni parantamista: hankin oppaan, jonka avulla opettelen piirtämään kissoja. Ennen kuin nauratte minut ja kissani suohon niin totean, että jostainhan täytyy aloittaa :) Kissoista voisin siirtyä vähitellen esimerkiksi lohikäärmeiden pariin ja sen jälkeen - kuka tietää? Myös hyvän kahvin valmistuksessa tarvitaan taitoa, jota ei voi oppia kirjoista, vaan se täytyy sisäistää ahkeran harjoittelun kautta. Tietyn kahvin maku syntyy lukuisien eri papujen yhdistelmästä, ja tuon yhdistelmän löytäminen ja ylläpitäminen vaatii kahvinmaistajalta huikeaa taitoa. Oikeanlainen paahtaminen ammattilaisen käsissä tuo kahvin lähemmäksi kuppia, ja lopulta barista voi taiteilla espressojuoman pinnalle upeita kuvioita. Katso esimerkiksi näitä halloween-aiheisia latte art -kuvia, jotka esiintyivät tässä blogissa jokin aika sitten. Messuviikonloppu jäi mieleeni erilaisena pakona arjesta. Se oli oma maailmansa kuten onnistuneet messut usein ovat, ja se avasi silmiäni kädentaitojen loputtoman laajalta tuntuvalle maailmalle. Jollain tapaa kokonaisuuden kruunasi paluubussissa takanani istunut nuori nainen, joka aivan neulomisen maailmaan uppoutuneena selitti ystävättärelleen jotakin tietyntyyppisistä silmukoista. Ihailin tätä omistautuneisuutta ja mietin, olisinko minäkin täällä taas ensi vuonna hakemassa inspiraatiota seuraavaan käsityöprojektiini. Pistäydyittekö te arvoisat lukijat messuilla tänä tai aikaisempina vuosina, ja mitä piditte niistä? Saitteko pureman johonkin uuteen kädentaitojen alaan, johon ette olleet aikaisemmin tutustuneet?