Elina Laitinen on minulle ja monille muille tuttu Paulan uuden Flora-tyylin luojana. Tapasimme Elinan kanssa jälleen Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella.
Kerkesimme messujen lomassa istahtamaan hetkeksi kahvin äärelle ja vaihtaa kuulumisia. Oli mielenkiintoista kuulla vaatesuunnittelijan mietteitä nykypäivän kulutuksesta, joka herätti itsenikin miettimään, tarvitsenko tosiaan näin paljon vaatteita?
Kerro alkuun millaista palautetta olet saanut Flora-tyylistä ja mistä tyyli on aikoinaan saanut inspiraationsa?
Olen saanut uudesta tyylistä hyvää palautetta. Projektin alussa jouduin perustelemaan esimerkiksi isovanhemmilleni Paulan tyyliuudistusta, mutta koen, että tämä keskustelu jota heidän kanssaan kävin, oli erinomainen lähtökohta puvun suunnitteluun.
En halunnut lähteä modernisoimaan kansallispukua, sillä mielestäni kansallispukua tulee kunnioittaa ja se tulee säilyttää sellaisenaan.
Flora-tyyli on kuitenkin saanut inspiraationsa Paulan perinteisestä työasusta, eli Sääksmäen kansallispuvusta, jonka raidoista löytyvä tunnistettava ornamenttikuosi on tuotu uuteen asuun. Uudesta tyylistä löytyy siis yhtymä Paulan kansallispukuun ja näin myös Flora -tyylillä on tarina kerrottavana.
Tyyliuudistuksen aikana pääsin levittämään sanaa myös Paulasta, jolloin minulle valkeni, että ehkäpä tälle uudelle tyylille todella on tilausta, sillä Paula oli nuoremmalle sukupolvelle niin vieras hahmo.
Tyyliuudistuksen kautta moni on toivottavasti kiinnostunut Paulasta, tai ainakin pysähtynyt kuuntelemaan.
Mitä sinulle nyt kuuluu?
Viimeistelen parhaillaan Aalto-yliopistolta maisterin opinnäytetyötä, joka valmistuu jouluun mennessä. Virallinen valmistumispäivä on maaliskuussa. Toistaiseksi kaikki aikani menee siis työn viimeistelyyn.
Kerro hieman lopputyöstäsi?
Lähdin pohtimaan, miten käsityönä tehdyn vaatteen arvoa voisi siirtää nykypäivän kulutustottumuksiin, sillä nykyään vaatteita ostetaan paljon enemmän kun tarvitaan. Vielä ennen 70-lukua vaatteet tehtiin Suomessa pääosin kotona tai ompelijalla.
Toteutin itselleni neljän kuukauden vaatehaasteen, jossa selvisi, että lähes sadasta vaatekappaleestani tuona aikana käytössä oli vain 16. Paljastuin siis myös itse melko vastuuttomaksi vaatteiden kuluttajaksi. Tämä pisti minut vaatesuunnittelijana miettimään vaatteiden kulutustottumuksia nykypäivänä.
Missä olet 10 vuoden kuluttua, jos saisit nyt päättää?
Toivoisin, että saisin työskennellä hitaammalla suunnittelulinjalla, eikä tarkoitus olisi luoda markkinoille vain uutta ja uutta. Haluan, että tulevaisuudessa minulla on suunnittelijana tarpeeksi aikaa luovaan työhön. Olisi myös hienoa tehdä markkinointiin ja konseptointiin liittyvää työtä. Paljon on vielä auki.
Mitä ohjeita antaisit tuleville suunnittelijoille?
Ole rohkea, ja rehellinen ennen kaikkea itsellesi.
Kerro vielä millaisen kahvin ystävä olet?
Olen perisuomalainen kahvinjuoja, sillä pidän vaaleapaahtoisesta suodatinkahvista.
Kiitos Elina mukavasta kahvihetkestä ja kivasta messupäivästä!
Ystävällisin terveisin
Maija
Pauligin 19. Paula