Paluu Hetkiin -kuvausten kulisseissa

Studiolla on tungosta. Pienikokoinen nainen virittää maalarinteipillä boordinauhaa kulissiseinään. Astuu hetkeksi kameran taakse tarkastaakseen valotuksen. Nousee uudelleen ja siirtää nauhaa perspektiivin mukaan. Mallina toimivalla Anne Kareisella on yllään vanha nyppyinen neulepusero. Samantapainen pusero oli Annen yllä nelivuotiaana, kun hänestä napattiin kuva lapsuudenkotinsa kahvipöydässä. Nyt tuohon hetkeen palataan uudelleen valokuvataiteilija Irina Werningin johdolla.

Irina Werning on argentiinalainen valokuvataiteilija, jonka tunnetuinta työjälkeä ovat vanhojen valokuvien pohjalta uudelleen kuvatut hetket. Kuvat ovat kahmineet suosiota ympäri maailmaa ja nykyisin valtaosa Irinan työajasta kuluu kuvausmatkoilla. Paitsi menneen tilanteen uudelleen lavastaminen, kiehtovinta teosten rakentamisessa Irinan mielestä on ihmisten muuttuminen ja toisaalta muuttumattomuus ajassa.

”Monesti käy niin, että aluksi mallia ei tunnista samaksi kuin kuvassa. Varsinkin, jos kuvattava on ollut alkuperäisessä tilanteessa lapsi ja kuva otetaan uudelleen tämän ollessa aikuinen. Joka kerta on kuitenkin yhtä hämmästyttävää nähdä, kuinka mallin astuessa tilanteeseen ja ottaessa saman ilmeen ja tunteen kuin alkuperäisessä kuvassa, hän on täysin tunnistettavissa.”

Näin käy nytkin. Anne Kareinen puree vanhassa kuvassa hymyillen sormeaan kahvipöydässä. Kuvan pellavapään lyhyet vaaleat kutrit ovat muuttuneet tummiin ja pitkiin mutta oikean ilmeen löydyttyä mallista ei voi erehtyä. Parinkymmenen vuoden takainen hetki itäsuomalaisessa kondiittoriäidin kattamassa kahvipöydässä palaa. Annella itsellään ei ole muistoja alkuperäisestä tilanteesta mutta hän on aina pitänyt kuvan tunnelmasta, joka muistuttaa lapsuuden kahvihetkistä ja siitä, kun vieraiden aikaan kahvia sai maistaa tilkkasen kupin pohjalta.

Tunnelman luominen on Irina Werningin ensisijainen ajatus, kun hän alkaa rakentaa kuvia uudelleen. Hän haalii rekvisiittaa paitsi Argentiinasta myös ympäri Internetiä; kirpputoreilta ja huutokaupoista. Tätä kuvaa varten hän on hankkinut taustatapetin argentiinalaisesta vanhantavaran liikkeestä, Annen yllä olevan puseron varastojen kätköistä ja pöydällä olevan termoskannun Ruotsin eBaysta. Pöydässä tarjolla olevia piparkakkujakin hän oli aluksi yrittänyt leipoa itse mutta päätti kuitenkin etsiä suomalaisia perinneherkkuja paikan päältä.

Kun ympäristö on kunnossa, tarvitaan oikeanlainen valo ja kontakti kuvattavaan. Parhaimmillaan kuvaustilanteesta muodostuu intiimi ja muistorikas hetki kuvattavan ja kuvaajan välille. Tunnekuohujakin on kuvausten lomassa koettu.

Annen ja muiden kuvattavien uudelleenkuvatut hetket löydät täältä.