Jos saat joskus kutsun kahvitilalle Brasiliaan, saat todennäköisesti vierailulla ensimmäiseksi käteesi pienen kupposen makeaa kahvia. Kuuluisa ”cafezinho” virittää välittömästi ystävällisen keskustelun paikallisten kahvintuottajien kanssa. Brasilia on pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurin valtio ja mykistyttävän suuri kahvimaa, jossa voi nähdä silmän kantamattomiin kahvipensaita.

Brasilia on maailman suurin ja ammattimaisimpia menetelmiä käyttävä kahvintuottajamaa, jonka pinta-alasta 2,3 miljoonalla hehtaarilla kasvaa kahvipensaita. Aluekohtaiset makuerot brasilialaisessa kahvissa eivät ole kuitenkaan kovin suuria. Entä miltä brasilialainen kahvi maistuu? Siinä voi tunnistaa hunajaisen makeuden, pehmeyden ja tasapainon. ”Brasilialaisessa kahvissa maistuvat kuumien aurinkoisten päivien kypsyttämät pavut. Brasilialainen kahvi ei ole koskaan hapokasta, vaan makeus ja pähkinäisyys ovat sen avainsanoja. Brasilialainen kahvi on lempeää ja sitä on helppo yhdistää muihin kahveihin,” Pauligin päämaistaja Marja Touri luonnehtii.

Paulig on tuonut aina kahvia Brasiliasta

Kaupallinen kahvinviljely alkoi Brasiliassa 1800-luvun alkupuolella, ja maa on ollut maailman suurin kahvintuottaja yli 150 vuotta. Pauligille on tullut kahvia Brasiliasta koko yhtiön 140-vuotisen historian ajan. Koko maailman kahvituotannosta Brasilian osuus on tänä päivänä noin kolmannes. Paulig ostaa vuosittain 60 miljoonaa kiloa korkealaatuista arabica-kahvia, josta peräti 55 prosenttia tulee Brasiliasta. Brasilia tuottaa vuodessa keskimäärin 55 miljoonaa säkillistä kahvipapuja, joista 40 miljoonaa säkkiä on arabicaa ja 15 miljoonaa säkkiä robusta-kahvia. Valtaosa kahvista prosessoidaan perinteisellä kuivamenetelmällä, jossa kerätyt kahvimarjat kuivataan auringossa, patioilla tai mekaanisilla kuivureilla.

Brasilia on ainoa kahvintuottajamaa, jossa kahvintuotantoa on pystytty myös koneellistamaan. Etenkin Kaakkois-Brasiliassa Minas Geraisin ja trooppisen savannin Cerradon alueilla on suuria tiloja, joissa sato voidaan korjata koneellisesti. Brasiliassa kahvin tuotantoalueet ovat 600–1200 metriä merenpinnasta, kun taas muualla Väli-Amerikan maissa kahvitilat sijaitsevat selkeästi korkeammalla.

Brasiliassakin on paljon pienviljelijöitä

Paulig kehittää Brasilian paikallisia oloja ja kahvinviljelyä kumppanuushankkeiden kautta ja tekee tiivistä yhteistyötä kahvinvientiyritysten sekä International Coffee Partnersin ja Coffee & Climate -hankkeiden kanssa. Vaikka Brasilia yhdistyy mielikuvissa suuriin ja teollisiin kahvitiloihin, todellisuudessa maan kahvintuottajista 75 prosenttia on edelleen pieniä perhetiloja. ”Usein tuki pyritään kohdistamaan pieniin tiloihin, koska perheiden toimeentulo on täysin kiinni kahvintuotannosta. Brasilia ei ole vain suurten kahvitilojen maa. On tärkeä muistaa, että sielläkin suurin osa tiloista on pieniä”, Pauligin kahvien hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál muistuttaa.

Paulig on ollut perustamassa vuonna 2001 International Coffee Partners -kumppanuushanketta, joka on tukenut yli 68 000 kahvia viljelevää perhettä 12 eri maassa. International Coffee Partners koostuu seitsemästä perheyrityksestä, jotka jakavat yhteisen vision pienviljelijöiden elinolosuhteiden ja viljelijöiden kilpailukyvyn parantamisesta. Hankkeen päämääränä on myös ylläpitää luonnon monimuotoisuutta sekä suojella luonnonvaroja.

”Coffee & Climate -hankkeen  viimeisin kohokohta puolestaan on, että Brasiliaan on perustettu ”community of practise”, joka tuo yhteen erilaisia partnereita oppimaan ja jakamaan kokemuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Brasiliassa”, Pauligin vastuullisuuspäällikkö Seija Säynevirta kertoo.

Lue Seija Säynevirran kokemuksista Brasiliassa.

Lue lisää Coffee & Climate -hankkeen kuulumisista.

 

Jaa sivu:
Seuraava artikkeli