Kun matkustaa Kolumbiaan, aistii ensi hetkestä, että on saapunut kahvimaahan. Kolumbia on maailman kolmanneksi suurin kahvintuottajamaa. Kolumbian luonto on maan pinta-alaan suhteutettuna maailman monimuotoisinta. Maahan kuuluu niin ylänköjä kuin alankoja, savannia ja Amazonin sademetsää. Kolumbia sijaitsee kokonaan tropiikissa, mutta maan suuret korkeuserot tekevät ilmastosta vaihtelevaa. Kolumbian väkiluku on lähes 50 miljoonaa ja maassa puhutaan espanjaa. 

Jotta kahvipavut saadaan eroteltua kahvimarjan sisältä, poimimisen jälkeen marjat voidaan käsitellä usealla eri tavalla. Kolumbiassa pavut käsitellään tyypillisesti märkämenetelmällä, jolloin kahvin mausta tulee raikkaan hapokas. Kolumbialaisessa kahvissa on Pauligin päämaistajan Marja Tourin mukaan hyvä ryhti. ”Kahvissa on parhaimmillaan marjaisaa hapokkuutta ja rikasta aromikkuutta.

Kahvi on Kolumbian kansallisylpeys 

Vaikka kahvi on Kolumbian kansallisylpeys ja bruttokansantuotteen kannalta merkittävä asia, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kahvihetki ei ole kolumbialaisille aivan yhtä merkityksellinen kuin suomalaisille. Suomalaiset kuluttavatkin vuodessa kuusinkertaisen määrän kahvia kolumbialaisiin verrattuna: suomalaiset nauttivat keskimäärin henkilöä kohden 12 kiloa raakakahvia vuodessa, kun vastaava luku Kolumbiassa on kaksi. 

Suomessa Pauligin brändilähettiläänä toimii Pauligin Inkku. Kolumbiassa vastaavanlainen kahvilähettiläs on Juan Valdez. Hakemuksia uudeksi lähettilääksi tulee valtavasti ja kun maassa järjestetään merkittävä kahvitapahtuma, Juan Valdez on takuuvarmasti paikalla. 

Viljelijäyhteisö Santanderissa

Pauligilla on Kolumbiassa viljelijäyhteisö yhdessä Ecom-vientiyrityksen kanssa. Santanderissa sijaitsevaan viljelijäyhteisöön kuuluu noin 70 viljelijää. Ohjelman tavoite on parantaa viljelijöiden toimeentuloa sekä turvata kahvinviljelyn jatkuvuus alueella.

Koulutuksissa keskitytään hyviin viljelykäytöntöihin ja sosiaalisen vastuun teemoihin, kuten työturvallisuuteen. Paikalliset agronomit tukevat viljelijöitä henkilökohtaisesti, esimerkiksi neuvomalla maaperäanalyysin perusteella kasviravinteiden suunnitelmallista käyttöä.

 

Jaa sivu:
Back to top