Me Pauligilla haluamme edistää kahvinviljelijöiden hyvinvointia ja suojella ympäristöä ja luonnonvaroja kahvin alkuperämaissa. Jotta voisimme tehdä tämän mahdollisimman hyvin, yhdistimme voimamme neljän muun eurooppalaisen kahvialan perheyhtiön kanssa ja perustimme vuonna 2001 voittoa tavoittelemattoman International Coffee Partners (ICP) -yhteisön. Myöhemmin yhteisöön on liittynyt vielä kaksi jäsentä. Sama yhteisö on perustanut myös kahvinviljelijöiden ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevan Coffee & Climate -hankkeen.

ICP toteuttaa kahvin pienviljelijöiden ja heidän perheidensä toimeentuloa ja elinoloja parantavia projekteja eri alkuperämaissa. Mukana ovat myös maiden hallitukset, kehitysyhteistyöorganisaatioita ja kansalaisjärjestöjen väkeä. Tähän mennessä olemme olleet mukana jo 23 hankkeessa 12 eri maassa ja päässeet vaikuttamaan positiivisesti lähes 38 000 kahvinviljelijän elinoloihin. Kun viljelijöiden perheet lasketaan mukaan, hankkeet ovat helpottaneet lähes 247 000 ihmisen elämää.

Parhaillaan käynnissä on viisi projektia, joiden lyhyen kuvauksen ja tilannekatsauksen löydät alta. Coffee & Climate -hankkeesta löydät lisätietoja täältä.

1. Tuemme arabica-kahvilajin viljelyä Ugandan Rwenzorin alueella

Vuonna 2012 alkaneen projektin tavoitteena on parantaa kahvinviljelijäperheiden toimeentuloa Ugandan Rwenzorin alueella kehittämällä laadukkaan arabica-kahvin tuotantoa kilpailukykyisemmäksi ja kestävän kehityksen mukaiseksi.

Rwenzorin kahvinviljelijöistä suurin osa on pienviljelijöitä, jotka omistavat reilusti alle puolen hehtaarin viljelyalan. Sekä tilojen tuottavuus ja viljelijöiden toimeentulo ovat vaatimattomia. Vain 10% viljelijöistä on järjestäytynyt ryhmittymiksi ja viljelijöiden suhteet markkinointi- ja rahoitustukea antaviin vientiyrityksiin ovat löyhät.

Painopistealueet ICP:n hankkeessa Rwenzorissa ovat:

  • Luoda ja lujittaa viljelijöiden välisiä suhteita ja vahvistaa heidän yhteyksiään Ugandan kahvinviljelijöiden liittoon.
  • Auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin opettamalla uusia, tuottavuutta lisääviä viljelykäytäntöjä.
  • Nostaa kahvin laatua parantamalla kahvimarjojen jälkikäsittelyprosessia sadonkorjuun jälkeen.
  • Parantaa pientilallisten kahvin menekkiä muodostamalla viljelijäyhteisöjä, jotka lyhentävät jakeluketjua, mahdollistavat yhteismarkkinoinnin ja näin pienentävät viljelijän kokonaiskuluja.
  • Parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa vapauttamalla naisissa piilevä potentiaali koko viljelijäyhteisön hyväksi.

Tähän mennessä yli 10 000 Rwenzorin alueen viljelijää on kouluttautunut uusiin viljelykäytäntöihin, vahvistanut suhteitaan toisiinsa ja jakaa nyt oppejaan aktiivisesti muille viljelijöille. Lisäksi jo 3000 kotitaloutta on osallistunut pariskunta-seminaariin, minkä tuloksena 170 avioparia on ryhtynyt sukupuolten tasa-arvoa edistäviksi muutosagenteiksi yhteisössään.

2. Tuemme kestävien viljelytapojen käyttöä Trifiniossa

Luonnon monimuotoisuudesta tunnetun Trifinion alueen pääelinkeino on kahvinviljely, ja viljelijöillä onkin avainrooli ympäristön suojelussa. Kahvipensaat peittävät Trifiniossa valtavia alueita ja niiden suojissa elää ja kasvaa suuri määrä erilaisia eläimiä ja kasveja. Kahvipensaat ovat myös hyvä keino taistella maaperän eroosiota vastaan.Trifinio sijaitsee Väli-Amerikassa kolmen maan - El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin - alueella.

Kahvin suuresta taloudellisesta ja ekologisesta merkityksestä huolimatta kahvinviljelyä ei Trifiniossa ole hyödynnetty niin hyvin kuin voisi. Viljelijöiden tulotaso on hyvin alhainen, maankäyttö on tehotonta ja viljelijät ovat alkaneet kajota alueen suojeltuihin metsiin. Alueen kahvibisneksessä toimii myös paljon välikäsiä, jotka ottavat oman osuutensa viljelijän jo valmiiksi pienestä toimeentulosta. Viljelijät ovat organisoituneet hyvin löyhästi tai eivät lainkaan.

ICP:n vuonna 2014 alkanut hanke Trifiniossa tähtää 4000 viljelijän ja heidän perheensä elinolojen parantamiseen vuoteen 2017 mennessä tukemalla viljelijöiden organisoitumista ja välikäsien vähentämistä. Viljelijöitä autetaan myös ottamaan käyttöön kestävän kehityksen mukaisia viljelykäytäntöjä, ettei alueen luonnon monimuotoisuus vaarantuisi. Samalla kahvin viljelystä tulee tuottavampaa.   

3. Autamme nostamaan Tansaniassa kahvinviljelijöiden toimeentuloa köyhyysrajan yläpuolelle

Jo vuonna 2010 alkaneen hankkeen tavoitteena on tehostaa kahvituotannon prosesseja, jotta yhteensä 25 000 viljelijän ja heidän perheidensä tulotaso nousee köyhyysrajan yläpuolelle. Etelä-Tansaniassa tuloksia on jo saatu aikaan, nyt työ jatkuu maan pohjoisosassa.

Tansaniassa kahvin pienviljelijöiden tilojen tuottavuus on heikko eikä riitä turvaamaan toimeentuloa tai kahvinviljelyä kehittäviä investointeja. Erityisiä haasteita luovat ilmastonmuutos, maaperän ravinteiden katoaminen sekä laadukkaan kahvin tuotantoon ja ammattimaiseen kaupankäyntiin tarvittavan tietotaidon puuttuminen. Näihin haasteisiin ICP:n hanke Tansaniassa etsii ratkaisuja.

ICP:n hanke auttaa viljelijöitä rakentamaan hyvin johdettuja, viljelijöiden itsensä omistamia kaupallisia organisaatioita, jotka tarjoavat viljelyn parantamiseen tähtääviä ja kahvin menekkiä kasvattavia palveluja jäsenilleen. Omaksumalla paremmat viljelykäytännöt pientilojen tuottavuus voi nousta 60 %, 250 kilosta 400 kiloon hehtaarilta. Muutoksesta tulee pysyvä, kun viljelijät itse ottavat aktiivisen roolin sen aikaansaamisessa.

4.Tehostamme robusta-kahvilajia viljelevien pientilallisten toimintamalleja Indonesiassa

Vuonna 2013 alkaneen hankkeen tavoitteena on parantaa robustaa viljelevien pientilallisten toiminnan kannattavuutta ja sopeuttaa tilallisten viljelykäytännöt ilmastonmuutokseen.

Vaikka Indonesiassa on Vietnamiin verrattuna laajuudeltaan kolminkertainen kahvinviljelyalue ja runsaammat luonnonrikkaudet, tuotetaan Indonesiassa vain 40 % Vietnamin vuotuisesta kahvintuotantomäärästä. Arviolta 5 miljoonaa kahvinviljelijää voisi parantaa merkittävästi elinolojaan, jos heillä olisi mahdollisuus oppia hyviä viljelykäytäntöjä ja saada mahdollisuus kahvinsa markkinoitua organisoidummin.

Maailmanlaajuisesti Indonesia on neljänneksi suurin kahvintuottajamaa. Huolimatta pitkästä historiasta kahvintuotannon parissa indonesialaisilla kahvinviljelijöillä on käytännöissään tehostamisen varaa ja heidän ymmärryksensä kahvin laadusta on hyvin rajallinen. Kahvipensaiden istuttamistiheys ei useinkaan ole ihanteellinen ja monet pensaat ovat vanhentuneita, mikä pienentää satoa. Ilmastonmuutokseen ei yritetä sopeutua ja vanhojen viljelykäytäntöjen jatkaminen johtaa kahvin laadun heikkenemiseen ja pensaiden tuottavuuden alenemiseen.

Tähän mennessä 21 viljelijäyhteisöä on perustanut oman yhteisen säästö- ja luotto-ohjelman ja 15 yhteisöä on valinnut joukostaan markkinointipäällikön edistämään yhteisön kahvien menekkiä. Kiitos näiden uusien organisaatiorakenteiden, viljelijäyhteisöt ovat onnistuneet yhteisvoimin markkinoimaan 100 miljoonaa tonnia kahvia Bandar Lampingiin, joka sijaitsee 10 tunnin ajomatkan päässä viljelyalueilta. Nyt kun viljelijät on koulutettu panostamaan kahvin laatuun ja  heillä on yhteisvoimin pääsy isommille markkinoille, heidän ei enää tarvitse myydä kahviaan paikallisille, liian pientä hintaa maksaville välikäsille. Yhteisöjen määrä kasvaa tasaisesti.

5. Tuemme kahvin pienviljelijöiden organisoitumista Perussa

Maailmanpankki luokittelee Perun ylemmän keskitulotason maaksi ja YK on antanut Perulle korkean arvon Inhimillisen kehityksen indeksissä. Nämä luokittelut perustuvat 2005 alkaneeseen talouden vuosittaiseen yli 8 %:n kasvuun. Talouden hienoista kasvuluvuista huolimatta erityisesti maaseudulla vallitsee köyhyys ja epätasa-arvo. Tämän vuoksi ICP päätti aloittaa vuonna 2010 hankkeen kahvia viljelevien pientilallisten elinolojen parantamiseksi Perun pohjoisosissa.

Pohjois-Perussa kahvia on alettu viljellä vasta melko myöhään. Monet viljelijät ovat muuttaneet alueelle valtion kahvinviljelyyn kannustavien uudelleenasuttamisohjelmien myötä. Valitettavasti hienojen mahdollisuuksien kääntöpuolena on myös haasteita: Perun kahviala on hyvin löyhästi organisoitunut eikä viljelijöille ole tarjolla teknistä tai taloudellista tukea. Tämän vuoksi kahvinviljelyn tuottavuus on alhainen, tulotasot matalat ja viljelijöillä on heikot suhteet markkinoihin.

Arviolta 70 % Perun kahvinviljelijöistä ei kuulu minkäänlaiseen viljelijäyhteisöön ja omillaan he ovat hyvin avuttomia. ICP keskittyy Perun hankkeessaan luomaan viljelijöille kehitysohjelmia ja erityisesti rakentamaan liiketoimintaa edistäviä viljelijäyhteisöjä. Yhteisön jäseniä koulutetaan hyviin viljelykäytäntöihin, kunnes he pystyvät tukemaan toisiaan ja kehittämään käytäntöjä omavaraisesti. Tavoitteena oli saada hankkeen piiriin 1000 viljelijäperhettä. Kesäkuussa 2015 tavoite ylittyi. Yli 4500 viljelijää ja heidän perheenjäsentään on saanut hankkeen kautta helpotusta elinoloihinsa.