Paulig ostaa noin prosentin kaikesta maailman kahvista eli yli 50 miljoonaa kiloa kahvia vuodessa. Tämä taas tarkoittaa yli 15 000 keskikokoisen kahviviljelmän vuosittaista kokonaistuotantoa. Kahvipapumme tulevat pääasiassa pientiloilta, joista useimmat ovat perheyrityksiä. Yli 70 prosenttia maailman kahvista viljelläänkin pienillä tiloilla, joiden koko on keskimäärin alle kaksi hehtaaria. Kahvinviljely takaa toimeentulon noin 25 miljoonalle kahvinviljelijälle. Usein kahvin lisäksi tilalla kasvatetaan muutakin, kuten banaania tai maissia.

Kahviviljelmien hoito

Taimikasvatusta varten siemenet valitaan tuottoisista, laadukkaan sadon antavista, vähintään 7–8-vuotiaista kahvipensaista. Marjat poimitaan käsin ja hedelmäliha poistetaan varovasti pergamiinikalvoa rikkomatta. Tämän jälkeen siemenet kylvetään taimistoissa ravinnepitoiseen multaan hyvin suojatuissa olosuhteissa. Taimet siirretään viljelmille 6–12 kuukauden ikäisinä sadekauden aikana. Viljelmillä taimet istutetaan 3–4 metrin etäisyydelle toisistaan ja niiden juuret ympäröidään riittävällä mullalla. Kasvualueesta riippuen muut kasvit toimivat yleensä suojana tuulta ja liiallista aurinkoa vastaan.

Kahvipensaat alkavat tuottaa marjoja 2–4 vuoden ikäisinä ja ne  tuottavat 1–2 satoa vuodessa. Sadon parantamiseksi ja poiminnan helpottamiseksi pensaiden karsiminen on tärkeää. Tehokkailla viljelmillä pensaita karsitaankin muutaman kerran vuodessa. Kahvipensaat leikataan 1,5–2 metrin korkuisiksi, jotta sato on helppo poimia käsin. Karsimisen ansiosta pensaat saavat auringonvaloa ja kukkivat runsaasti. Karsimisen on todettu helpottavan myös kasvitautien ja tuholaisten torjumista.

Kahvin viljely vaatii huolellisuutta, sillä kahvipuu on erittäin herkkä. Erilaiset kasvitaudit, hyönteiset sekä muut eläimet voivat vahingoittaa viljelmiä. Jalostamalla on pyritty kehittämään entistä vastustuskykyisempiä ja kylmää kestäviä kahvilajeja.

Erilaiset viljelmät

Luonnonvaraiset kahvipensaat kasvavat vuoristometsissä varjopuuston, kuten ruokakasvien tai hedelmäpuiden alla. Jalostamalla on kuitenkin saatu aikaan myös lajikkeita, jotka kestävät suoraa auringonvaloa. Perinteisellä varjokahviviljelmällä kahvipensaat kasvavat alkuperäisen puuston varjossa. Kaupallisella monokulttuuriviljelmällä alkuperäinen kasvillisuus taas poistetaan ennen viljelmän perustamista. Tämän jälkeen varjopuiksi istutetaan usein typpeä sitovia sekä kaupallisesti merkittäviä puulajeja. Kahvipensaiden lisäksi tällaisella viljelmällä kasvatetaan myös muita tuotantokasveja.

Varjomonokulttuuriviljelmällä varjopuina käytetään typpeä sitovia puulajeja, jotka eivät kilpaile ravinteista kahvipensaiden kanssa. Tällaisessa viljelyksessä on vain kahvipensaiden uusia, kääpiökasvuisia lajikkeita. Aurinkokahviviljelmällä lajikkeet ovat uusia ja ne on jalostettu kestämään suoraa auringonvaloa. Aurinkokahviviljelmä on tuotantotavaltaan tehokkain, sillä tuotantovaiheet on koneellistettu mahdollisuuksien mukaan. Hyvin hoidettu kahvitila tuottaa laadukkaan ja maistuvan sadon.

Satoja satoja

Kahvi on satokausituote ja sadot voivat vaihdella vuodesta toiseen, riippuen olosuhteiden otollisuudesta. Kahvin sadonkorjuun ajankohta vaihtelee muun muassa tuottajamaan maantieteellisen sijainnin mukaan. Korjuuajankohtaan vaikuttavat myös marjojen kypsyysaste, sääolot sekä kasvupaikan korkeus merenpinnasta. Kahvia korjataan vuoden jokaisena kuukautena jossain päin maapalloa. Esimerkiksi Brasiliassa sadonkorjuu alkaa huhtikuussa, kun taas Keniassa vasta lokakuussa. Sadonkorjuu kestää noin neljä kuukautta.

Sadonkorjuu voi alkaa, kun marjat ovat kypsyneet kirkkaanpunaisiksi tai keltaisiksi. Korjuutapaan vaikuttavat tilan sijainti ja tyyppi, maaston muodot sekä kypsymisen tasaisuus. Poiminta pyritään tekemään mahdollisimman vähäsateisena aikana, jotta kahvisato saadaan talteen kuivana. Viisivuotiaana kahvipensas tuottaa jo normaalin sadon.

Käsin vai koneellisesti?

Kahvi poimitaan tuottajamaasta ja tuotantoalueesta riippuen joko käsin tai koneellisesti. Rinteillä kasvava kahvi voidaan poimia vain käsin, mutta tasamaalla korjuukoneiden käyttö on mahdollista. Käsin poiminta on tyypillistä esimerkiksi Kolumbiassa ja Väli-Amerikassa, joissa kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä ja marjat kypsyvät epätasaisesti. Koneellinen poiminta on mahdollista esimerkiksi Brasiliassa laakeiden tasankoviljelmien ja tasaisesti kypsyvän sadon ansiosta.

Kahvipensaan oksien uloimpien marjojen sisällä on vain yksi papu, jota kutsutaan helmipavuksi. Torapapu on poiminnan jälkeen virheellisesti käsitelty kahvipapu, joka maistuu erittäin epämiellyttävältä. Torapapuja sisältävät raaka-aine-erät hylätään.

Taistelu tuholaisia vastaan

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat poikkeukselliset sääolosuhteet tuovat mukanaan valitettavasti myös usein otollisen alustan tuhoeläinten lisääntymiselle. Siksi on tärkeää tukea viljelijöitä sellaisten viljelykäytäntöjen omaksumisessa, jotka ennaltaehkäisevät tuhoeläinten lisääntymistä ilman, että on pakko käyttää torjunta-aineita, tai että niiden käyttö voidaan minimoida. Tällaiset käytännöt ennaltaehkäisevät tuholaisten aiheuttamia vahinkoja ja tukevat muutenkin viljelyn tuottavuutta.

Lannoitteet ja torjunta-aineet kohdistuvat ensisijassa pensaan yleiseen hyvinvointiin, juuristosta lehtiin ja marjoihin. Kahvipapu on marjan sisällä suojassa, joten torjunta-aineet eivät suoraan kohdistu siihen. Luomutuotannossa käytetään luonnonmukaisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Olemme mukana hankkeissa, joissa jaetaan tietoutta ja hyviä maatalouskäytäntöjä viljelijöille. Projektien tarkoituksena on muun muassa minimoida lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö.

Paulig huomioi toiminnassaan luonnon monimuotoisuuden ja -suojelun alkuperämaissa. Olemme mukana muun muassa International Coffee Partnersin kautta tällaisiin toimenpiteisiin tähtäävissä projekteissa, kuten Conservation Farming  -hankkeessa Tansaniassa. Lisätietoja ympäristön suojelemisesta kahvintuotannossa löydät UTZ:n sivuilta.

Jaa sivu:
Back to top