Jaa sivu:

Tästä kaikki alkoi

Kahvin alkuperä on paikannettu nykyiseen Etiopiaan. Arkeologisten kaivausten perusteella on päätelty, että luonnonvaraista kahvia on kasvanut seudulla yhtä kauan kuin siellä on ollut ihmisiäkin. Tuohon aikaan kahvin käyttötapa oli kovin erilainen kuin nykyisin, sillä kahvimarjoista uutettiin alkoholin kaltaista piristävää juomaa. Arabialaiset keksivät paahtaa kahvimarjan sisältä löytyvät kahvipavut reilu vuosituhat myöhemmin, 1200-luvun puolivälissä.

Tarina Kaldista

Kahvi, kuten monet muut elämän hyvät asiat, löydettiin sattumalta. Kahvin keksimisestä on useita tarinoita. Tunnetuin legenda kahvin piristävien ominaisuuksien löytämisestä kertoo Kaldi – nimisestä vuohipaimenesta. Kaldi huomasi, että kun hänen vuohensa olivat syöneet tietyn pensaan marjoja, ne muuttuivat epätavallisen vilkkaiksi. Kaldi maistoi marjoja itsekin. Maku ei ollut kummoinen, joten hän heitti marjat nuotion leimuun. Nuotiosta lehahti ilmaan mahtava tuoksu. Miedontaakseen marjojen vahvaa makua joku keksi myöhemmin murskata ne ja sekoittaa kuumaan veteen. Näin syntyi kahvijuoma. Kaldi kertoi havainnostaan läheisen luostarin johtajalle, joka innostui uuttamaan kahvimarjoista juomaa pysyäkseen hereillä illan rukoushetken jälkeen. Pian juoman suosio munkkien keskuudessa levisi kulovalkean tavoin.

Kahvin historia Euroopassa

Kuten viini, on myös kahvi juomana kuulunut aina tiiviisti sosiaalisiin tilanteisiin. Kahvikupillisen kera tavataan ystäviä, kerrotaan tarinoita ja juoruillaan. Näin on ollut niin kauan, kun arabit perustivat ensimmäiset kahvilansa ”gahveh khaneh”. Kahviloista tuli sosiaalisia kohtaamispaikkoja aluksi varsinkin älymystön keskuudessa.

Oli vain ajan kysymys, milloin eurooppalaiset löytäisivät kahvin ja tahtoisivat osallisiksi kalliin raaka-aineen suosiosta. Arabit tekivät kaikkensa suojellakseen kahvintuotantoaan ja kaupankäyntiään. Pian kuitenkin löytöretkeilyn ansiosta sinnikkäiden eurooppalaisten onnistui saada käsiinsä kahvipensaan taimia 1600-luvulla ja kuljettaa ne pohjoisemmille leveyksille. Vuonna 1615 kahvi löysi tiensä Venetsiaan, mutta aluksi papit yrittivät kieltää juoman. Kun sitten itse paavi Clement VIII rakastui virkistävään juomaan, levisi kahvi pian koko alueelle. Kahvikaupan aloittivat ensimmäisinä venetsialaiset kauppiaat, jotka alkoivat kuljettaa raakakahvia Mochan satamasta. Italiasta kahvia toimitettiin edelleen muualle Eurooppaan. Ensimmäiset kahvia vastaanottaneet kaupungit olivat Marseille, Amsterdam ja Lontoo.

Valistusajalla 1700-luvulla uusi juoma vahvisti järjen aikakautta, kirkasta ajattelua ja älyllistä keskustelua.

Ruotsi-Suomen valtakuntaan kahvi saapui 1600-luvun lopulla ja ensimmäinen kahvila avattiin Tukholmaan 1708. Pääkaupungista kahvivillitys levisi maakuntiin sellaisella innolla, että hallintoluokan täytyi yrittää hillitä leviämistä korkealla verotuksella ja kielloilla. Helsinkiin kahvi saapui 1700-luvun puolivälin paikkeilla, kun Viaporin linnoituksen upseeristo sai käsiinsä kahvipapuja. Tuohon aikaan kahvi ostettiin raakoina papuina, jotka sitten paahdettiin ja jauhettiin kotona. Näin toimittiin yli sadan vuoden ajan, kunnes saksalainen Gustav Paulig avasi kahvipaahtimonsa Helsingin Katajanokalle.

Back to top