Rakastan kesää, Suomen luontoa ja kahvia. Heittäydyin leikkisäksi ja kuvasin aina mukana kulkevan kahvimukini lempipaikoissani:Erityisen hyvältä kahvi maistui mökkilaiturilla tyyntä järvenpintaa ihaillessa.
Mummun orvokkien väriloiston keskeltä kuppia oli miltei mahdoton erottaa.
Tässä vaiheessa sieniretkeä korissa ei ollut kupin lisäksi vielä muuta kuin sieniveitsi.
Kahvikuppi ja kohiseva koski – hetkessä oli virtaa.
Puolukat eivät olleet vielä kypsiä poimittaviksi, vaikka lähes kupin punaisia olivatkin.
Mihinkäs se kahvikuppi nyt on piiloutunut?
Kahviterveisin
Noora