Eräs rouvaseurue istui nurkkapöydässä kuulumisia vaihtaen pitkälle iltapäivään. He aloittivat tapaamisensa nauttimalla kakkukahvit ja vielä ennen lähtöä kilisteltiin lasillisilla kuohuvaa. Välillä he osallistuivat järjestämääni arvontaan ja vertailivat lastenlapsiensa kuvia puhelimistaan. Sainpa itsekin poseerata heidän kännykkäkameroilleen.
Talvet Floridassa viettävä pariskunta oli kiinnostunut uuden Paulan työnkuvasta. Työstä rupattelun lomassa vaihdoimme kokemuksiamme Miamista, missä vietin itsekin lomaani edelliskesänä. Pariskunta kertoi lähtevänsä syksyn tullen toiseen kotimaahansa. Matkalaukkuun pakattaisiin taas paketti jos toinenkin Presidentti-kahvia. Paketit riittävät yleensä jouluun, jolloin sukulaiset muistavat heitä kahvilähetyksin.
Yksi asiakas toi näytille 1960-luvun alkupuolella valmistetun Paula-kahvirasian ja kertoi, että hänellä on niitä säästössä jokaiselle seitsemälle lapsenlapselleen. Hänellä oli mukana myös appivanhempien luota löytyneitä vuodelta 1945 peräisin olevia raakakahvipapuja. Mieleeni jäi erityisen hyvin myös vanhempi rouva, joka oli syntynyt entisessä kotikaupungissani. Oli mukava kuulla hänen muistelmiaan ja huomata, että olimme käyneet samaa lukiota vaikka vuodet ja sitä myötä lukiomme nimi olivatkin vaihtuneet.
En lainkaan hämmästele, miksi asiakkaat viihtyivät tässä lämminhenkisessä kahvilassa niin hyvin. Kun työpäiväni oli ohi, istahdin itsekin ikkunapöytään ja nautin vielä kupillisen pavuista jauhettua tummapaahtoista Presidentti-kahvia sekä palan vastaleivottua Brita-kakkua. Hymy huulilla ja vatsa täynnä oli hyvä istahtaa auton rattiin ja hurauttaa kotiin. Toivottavasti pääsen taas pian vierailemaan Cafe Laurissa. Poikkea sinäkin katsastamassa tämä viehättävä kahvila, jos liikut Lohjan suunnalla!
Lämpimin kahviterveisin,
Noora