Miksi meret täyttyvät muovijätteestä? Mikseivät kaikki muovipakkaukset ole biohajoavia?

12.3.2019

Paulig Coffeen strategisen pakkauskehityksen vetäjä Kati Randell pohtii blogissaan kahvipakkauksiin liittyviä vastuullisuuskysymyksiä.

Vietämme muovitonta maaliskuuta ja uutisissa kerrotaan, kuinka valtamerien jätepyörteet vain jatkavat kasvuaan. Muovin pakkauksena hyvät ominaisuudet - keveys ja kestävyys - ovatkin huonoja ominaisuuksia valtameressä. Kysymys kuuluukin: voisiko kaikki muovipakkaukset kehittää biohajoaviksi?

Miksi muoveja käytetään?

Pakkausten avulla voidaan tutkitusti ja merkittävästi pienentää ruokahävikkiä, mikä on globaalisti suuri ongelma. Pakkausten osuus elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä on tyypillisesti muutaman prosentin, Pauligin kahviketjussa pakkausten osuus on 1–2 %. Eli jos esimerkiksi keität kahvia yli kaksi prosenttia enemmän kuin juot, on sillä suurempi vaikutus hiilijalanjälkeen kuin pakkauksella! Ja ylimääräinen kahvi menee viemäriin, mutta pakkaus voidaan hyödyntää, kun sen lajittelee muovinkeräykseen.

Muovipakkauksilla on paljon hyviä ominaisuuksia, ne ovat keveitä ja kestäviä ja suojaavat kahvia hapelta. Kartonkipakkaus ei antaisi kahville sen vaatimaa happisuojaa, ja alumiinilla ja muovilla vahvistettu kartonkipakkaus vaatisi paljon enemmän pakkausmateriaalia kuin ohut muovipakkaus. Samoin alumiini- tai lasipakkaus olisivat huomattavasti muovipakkausta painavampia.

Jos muovipakkaus tehdään uusiutuvista raaka-aineista – tai tulevaisuudessa jätteistä tai jätevirroista –  se ei tuo lisää fossiilista hiiltä ilmakehään. Ja jos se käsitellään käytön jälkeen oikein, se ei jää rasittamaan luontoa.

Voisiko kaikki muovipakkaukset kehittää biohajoaviksi?

”Biohajoava” tarkoittaa, että materiaali hajoaa vähitellen mikrobien toimesta, mutta ei välttämättä kompostoidu edes teollisessa kompostoinnissa. Biohajoavat pakkaukset voidaan hyödyntää vain energiana tai tietyissä tapauksissa biokaasuna. Pakkauksessa lukee ”kompostoituva”, jos se on kompostoituva ja silloinkin pitää tarkistaa, onko kyseessä teolliseen vai kotikompostiin soveltuva pakkaus.

Silti tutkimustenkin mukaan suurin osa meistä kuluttajista uskoo, että jos pakkausmateriaali on merkitty ”biohajoavaksi”, se hajoaa luonnossa tai meressä. Hajoaminen luonnossa voi kuitenkin viedä kauan aikaa, useita kuukausia tai jopa vuosia. Tänä aikana – huonolla tuurilla – eläimet ehtivät syödä hajoamatonta materiaalia tai sotkeutua siihen.

Mutta miksei sitten kehitetä nopeasti luonnossa tai jopa meressä hajoavia pakkauksia? Esimerkiksi kahvipakkauksen on suojattava kahvia ulkopuoliselta kosteudelta ja hapelta 12 kuukautta. Tällainen pakkaus ei siis ominaisuuksiensa takia voi saman tien hajota edes teollisessa kompostissa, maantien varresta tai valtamerestä puhumattakaan. Harva meistä tietää, että banaaninkuorenkin maatuminen vie 1–3 vuotta! Aiemmassa blogitekstissäni pohdin tarkemmin pakkausten tärkeitä ominaisuuksia kahvin säilymiselle. Ja eihän pakkausten käsittelytapa voi olla se, että ne heitetään luontoon ja mereen, eihän?

Miksi muovit päätyvät meriin?

Pakkausmuovi ei ole ilkeä ongelma, joka hyppää itsekseen mereen, vaan muovi päätyy mereen ihmisten toiminnan seurauksena ja puutteellisen jatkohyödyntämisen takia. Oikein lajiteltuna ja käsiteltynä pakkausmuovit voidaan käytön jälkeen hyödyntää energiana ja yhä useammin myös uusina tuotteina. Sekä materiaalit että kierrätystekniikat kehittyvät jatkuvasti.

Terveisin,

Kati Randell
Strategisen pakkauskehityksen vetäjä
Paulig Coffee
 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/

Helsingin Sanomien pääkirjoitus elintarvikkeiden pakkauksista

 

Uusimmat kahvi-uutiset suoraan sähköpostiisi.

Kirjoittaja: Kati Randell

Paulig Coffeen strategisen pakkauskehityksen vetäjä

Katin työnä on varmistaa, että Pauligilla on vastuulliset kahvipakkaukset, jotka ilahduttavat kuluttajia ja asiakkaita sekä ovat tehokkaita tuotannossa. Näiden välillä hyvinkin erilaisten vaatimusten yhdistäminen yhdessä työkavereiden ja muiden toimijoiden kanssa on Katin työn parasta antia.