Kurilla johtaminen passivoi eläimen

18.9.2018

Eläintenkouluttaja Salla-Mari Kostia tietää, että ihmisten ja eläinten johtamista ohjaavat nykyisin samansuuntaiset periaatteet. ”Ennen ajateltiin, että ihmisen pitää tavoittaa valta-asema suhteessa eläimeen. Nykyisin käyttäytymistieteet ovat osoittaneet, että ihmisen kannattaa pyrkiä vuorovaikutukseen eläimen kanssa”, Kostia sanoo.

Voisiko ihmisten ja eläinten johtamisesta löytää joitakin yhteisiä ohjenuoria ja periaatteita? Ensi alkuun ajatus tuntuu kaukaa haetulta. Eihän ihmisen lajityypillisin ominaisuus esimerkiksi ole metsästämisvietti, kuten kissalla. 

Keskustelu eläintenkouluttaja Salla-Mari Kostian kanssa saa kuitenkin toisiin aatoksiin: Suunta, mihin johtamisfilosofia yritysmaailmassa kulkee, on sama kuin eläinten kanssa toimimisessa. Jotain samaa ihmisten ja eläinten johtamisessa on. 

Kostian mukaan johtajuus ja eläinten kouluttaminen eivät sovi tänä päivänä samaan lauseeseen, jos johtamisella viitataan kuriin ja kontrolliin. Yritysmaailmakin on hylännyt ajatukset kontrollista ja puhuu mieluummin valmentamisesta, mentoroinnista, mahdollistamisesta ja työntekijöiden motivoinnista. 

”Nykykäsitys on, että kontrolliin ja kuriin perustuva vuorovaikutus ei tuota tulosta eläinten kanssa. Kontrollilla saadaan aikaan vain passiivista käyttäytymistä. Se estää eläintä yrittämästä”, Kostia kertoo. 

Oikotietä muutokseen ei ole – kärsivällisyys palkitaan 

Kostia on aina pitänyt eläimistä ja valmistui vuonna 2011 Amiedusta klinikkaeläinten hoitajaksi. Opiskelun aikana eläinten käyttäytyminen alkoi kiinnostaa Kostiaa syvällisemmin, ja hän jatkoi valmistumisensa jälkeen suoraan opintoja eläintenkouluttajalinjalla.  

Nykyisin Kostialla on oma toiminimi Animal Academy. Hän on päivittäin tekemisissä lukuisten eläinten kanssa ja auttaa myös usein työssään toimimaan käytöshäiriöisten eläinten kanssa. Eniten hän keskittyy kissoihin, mutta ”potilaina” on myös koiria ja hevosia. 

Millä tavoin eläintä sitten johdetaan; miten sen käyttäytymistä muutetaan? 

”Ennen ajateltiin, että ihmisen pitää tavoittaa valta-asema suhteessa eläimeen. Nykyisin käyttäytymistieteet ovat osoittaneet, että ihmisen kannattaa hakea vuorovaikutusta eläimen kanssa. Eläin oppii siten, että toivottua käyttäytymistä vahvistetaan. Oikeanlaisten vahvisteiden avulla eläimelle kerrotaan, miten sen kannattaa toimia”, Kostia kertoo. 

Eläintä pitää auttaa onnistumaan. Eläinten kanssa on tärkeä saada esille niiden vahvuudet. Eläinten johtaminen on toiminnan ohjaamista positiivisilla menetelmillä. 

Kostian mukaan eläin opettaa ihmiselle paljon, koska se ei teeskentele vaan on aito ja antaa välitöntä palautetta.  

”Ihmisellä ja eläimellä ei ole yhteistä kieltä, silti meidän on pakko opetella vuorovaikutusta. Ihmiset pystyvät puhumaan keskenään, mutta silti kommunikointi on usein heikkoa. Eläimet ovat opettaneet minulle valtavasti vuorovaikutustaitoja”, Kostia sanoo. 

Hyvä eläinjohtaja on Kostian mielestä kärsivällinen ja pitkäjänteinen. Kouluttajan kärsivällisyys ei kuitenkaan riitä. Kostian usein vaativin tehtävä on opettaa myös eläinten omistajille pitkäjänteisyyttä. 

”Suuri osa työstäni on ihmisten kouluttamista. Eläinten omistajat on saatava ymmärtämään, ettei tuloksia voi saada hetkessä. Oikoteitä ei ole ja eläinten hyvinvointi on aina työssä etusijalla.” 

Omiin mielipiteisiin ei saa jumittua 

Stressaantunut eläin ei opi mitään.  Sama pätee ihmisiinkin. Se, minkä vahvisteen eläin kokee kulloinkin sopivana, riippuu tilanteesta, yksilöstä sekä lajista.  Kostian mukaan lajityypillisten tarpeiden riittämätön toteutuminen on tyypillinen stressinaiheuttaja lemmikeille. Esimerkiksi kissa saa valtavasti mielihyvää metsästyskokemuksesta, siksi metsästysleikit ovat niiden kanssa tärkeitä. 

Kostialla on itsellään kolme kissaa, joille hän tarjoaa ruuan aina virikkeellisesti niin, että kissan pitää tehdä jotain ruokansa eteen. 

”Minulta aina kysytään, että osaavatko kissani keittää kahvia ja viikkaavatko ne pyykkini. Eivät ne osaa mitään ihmeellisiä taitoja mutta erilaisia temppuja kylläkin. Leikin niiden kanssa, koulutan niitä ja tarjoan niille säännöllisesti erilaisia virikkeitä.” 

Entä mikä sitten on tärkein ohjenuora eläinten johtamisessa? Kostian mielestä se, että pitää olla valmis muuttamaan omia mielipiteitään. 

”Omiin mielipiteisiin ei voi jumittua. Eläimet antavat sinulle joka päivä uutta tietoa käyttäytymisestään. Myös uusia tutkimustuloksia julkaistaan jatkuvasti. Tässä työssä pitää haluta kehittyä ja olla valmis muuttumaan.” 

Kahvi auttaa pysähtymään 

Omasta jaksamisestaan Kostia huolehtii liikkumalla ja nukkumalla. Myös kahvitauot ovat hänelle tärkeä rutiini. Kahvihetki on keino irtautua hetkeksi, vapauttaa ajatukset. Päivä alkaa aina kupillisella kahvia. 

”Kuljen ja suhaan paljon työssäni autolla. Olen oppinut arvostamaan pieniä hetkiä, kun voi istua alas ja juoda kupin kahvia. Monesti kahvikuppi on myös vieressäni, kun esimerkiksi työstän lemmikille koulutussuunnitelmaa.”