Iltakävelyllä helmikuisessa vesisateessa mietin, miten lapsuudessa talvet tuntuivat talvilta ja kesät kunnon kesiltä. Jotakin on muuttunut, eikä se taida tällä kertaa olla muistini...
Ilmastonmuutos näkyy omassa arjessani. Se näkyy myös kahvinviljelijöille – jossain päin kuivuutena, jossain liiallisena märkyytenä. Arabica-kahvinpensaat ovat erityisen herkkiä lämpötilavaihteluille. Pahin mahdollinen skenaario onkin, että Arabican viljelyyn soveltuvan maan ala vähenee 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos 2-2,5 keskilämpötilan nousu toteutuu. Kahvista voi tulla luksustuote, jonka hinta voi nousta todella merkittävästi.
Meille niin tärkeän Arabica-pavun saatavuutta voi lisäksi vaikeuttaa kahvin kasvava kysyntä maailmalla. Kiinassa kysyntä kasvaa jopa 15% vuodessa - samaan aikaan kun ilmastonmuutos pienentää satoja.
Pariisin ilmastosopimusta on kritisoitu, vaikka toki 196 maan sopu on tärkeä ja oikea askel. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin, jotta maapallon keskilämpötilan nousu rajoittuisi selvästi alle kahteen asteeseen. Päästövähennyksiin sitoutuneet maat kattavat yli 95 prosenttia maailman päästöistä. Useiden arvioiden mukaan nämä sitoumukset eivät kuitenkaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen. Viiden vuoden välein käytävä arviointi- ja tiukennuskierros, jossa maat sitoutuvat valmistelemaan ja toimittamaan uudet sitoumukset, järjestetään monen näkemyksen mukaan liian harvoin.
Uusi lämpötilaraja saattaa olla kriittinen säilyttääksemme ainakin osan Grönlannin mannerjäätiköstä ja maailman koralliriutoista, vähentääksemme ruoantuotannon häiriöitä ja hillitäksemme merien happamoitumista.
Tarpoessani vesisateessa helmikuussa, tunnen oloni pettyneeksi. Kehittyneillä teollisuusmailla on kaikki mahdollisuudet parempaankin. Olisi upeaa, jos maailman maat intoutuisivat suorastaan kilpailemaan nopeudessa vähentää omia hiilidioksidipäästöjään. Keinoja on olemassa ja jos on tahtoa, rajana on vain mielikuvitus: esimerkiksi sähkö- tai uusioenergiaa käyttävien autojen rohkeammat verohelpotukset tai panosten lisääminen hiilijalanjälkeä pienentävään teknologiaan ja tutkimukseen.
Pitäisi luoda enemmän kiireen tuntua saada ratkaisuja aikaan. Poliittisten päättäjien olisi hyvä käydä esimerkiksi Itä-Afrikan Arabica-kahvin viljelyalueilla, jotka ovat kärsineet eniten ilmastonmuutoksesta. Huolena ei ole vain oman aamukahvini turvaaminen, vaan laajemmin kahvinviljelijöiden toimeentulon katoaminen luonnonolojen muutosten myötä.
Mitä me Pauligilla teemme?
Poliittiset päättäjät asettavat raamit ja lait, mutta todelliset toimet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdään tietenkin yrityksissä, kodeissa, maa- ja metsätaloudessa, kaupungeissa, kunnissa. Aiomme tehdä kaiken voitavamme ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Omassa toiminnassamme on paljon asioita, joilla voimme pienentää ilman hiilidioksidikuormitusta. Esimerkiksi viime vuonna siirryimme käyttämään kahvien paahtamisessa uusiutuvaa energiaa, biokaasua ja paahtimon muu sähkönkäyttö on katettu tuulivoimalla vuodesta 2014.
Aloitimme neljä vuotta sitten kahvialan yhteisen Coffee & Climate -hankkeen. Sen tarkoituksena on auttaa kahvinviljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen paikallisesti, käytännön ohjeita ja työkaluja käyttäen. Hanke esiteltiin myös Pariisin ilmastokokouksessa hyvänä esimerkkinä kahvialan yhteisestä hankkeesta. Yritämme saada mukaan lisää kahvialan yrityksiä. Projektien tuloksia esitellään säännöllisesti, seuraavaksi Etiopiassa pidettävässä World Coffee -konferenssissa maaliskuun alussa.
Lisää aiheesta: Tilannekatsaus International Coffee partners -yhteisön hankkeista
Lue, millaisen yhteiskuntasitoumuksen olemme tehneet: Pauligin yhteiskuntasitoumus
Elisa Markula
Paulig-konsernin Kahviliiketoiminnan johtaja
Elisan aiemmat blogikirjoitukset: