Kyläily on säilynyt merkittävässä roolissa suomalaisten yhteydenpidossa. Lähes puolet kyläilee joka viikko, ja neljä viidestä suomalaisesta kyläilee ainakin kerran kuussa. Näin siitäkin huolimatta, että sähköisten viestintävälineiden käyttö on kasvanut. Suomalainen kyläilee mieluiten kahvin merkeissä – kahvi yhdistää ystävät ja sukulaiset kaikkialla Suomessa. Paulig tutki suomalaista kyläilyä ja sen merkitystä 6.6. vietettävän Hyvän kahvin päivän kunniaksi.
”Suomalaiset mieltävät kyläilyn hyvinkin laajasti”, sanoo Brand Manager Jenny Tallberg Pauligilta. ”Pikavisiitit ja kahvituokiot ystävien luona ovat sukuloimisen rinnalla tutkimuksen mukaan olennainen osa tämän päivän kyläilykulttuuria.”
Kyläily ja sen merkitys Suomessa -tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista (41 %) kyläilee vähintään kerran viikossa, ja neljä viidesosaa (84 %) vähintään kerran kuussa. Tyypillisesti kylässä käydään ystävien ja sukulaisten luona ja tapaamisesta sovitaan etukäteen. Kylässä viihdytään joitakin tunteja. Kaupunkilaiset, taajamissa ja maaseudulla asuvat kyläilevät lähes yhtä paljon.
Nuoret naiset ovat ahkerimpia kyläilijöitä
Vaikka tutkimuksen mukaan kyläily on vähentynyt viime vuosien aikana, sitä arvostetaan edelleen tärkeänä yhteydenpidon muotona. Kaksi kolmasosaa (72 %) tutkimukseen vastanneista koki kyläilyn merkityksen joko melko tärkeänä tai tärkeänä tuttavapiirinsä yhteydenpidossa. Syyt kyläilyn vähentymiseen löytyvät suomalaisten mukaan muun muassa kiireestä, harrastuksista ja sähköisten viestintävälineiden kuten sähköpostin ja matkapuhelimen yleistymisestä.
Tutkimuksen mukaan ahkerimmin kyläilevät nuoret alle 30-vuotiaat naiset, joista yli puolet (64 %) käy kylässä vähintään kerran viikossa. ”Nuoret naiset pitävät hyvin huolta sosiaalisesta verkostostaan”, kertoo Jenny Tallberg Pauligilta. ”He viestivät sähköpostin välityksellä, puhuvat puhelimessa, tekstaavat, ja tapaavat kaupungilla. Onkin ilahduttavaa, että he myös kyläilevät aktiivisesti.”
Kylässä tarjotaan kahvia ja pikkumakeaa sekä vaihdetaan rennosti kuulumisia
Kylässä tarjotaan tutkimuksen mukaan useimmiten kahvia (75 %) ja pikkumakeaa (52 %). Helsingin seudulla tarjoilut ovat muuta Suomea monimuotoisempia, vierailulla voidaan tarjota makean sijasta myös pikkusuolaista, lämmintä ruokaa tai lasi viiniä.
”Kyläilyn tarkoituksena on yksinkertaisesti sosiaalinen yhteydenpito, johon kahvi sopii erinomaisesti”, sanoo Jenny Tallberg Pauligilta. Tutkimukseen vastanneiden mielestä kyläily on hyvä tapa vaihtaa kuulumisia (49 %), tavata itselle tärkeitä ihmisiä (44 %) ja nauttia rauhallisesta ja rennosta yhdessäolosta (42 %).
Kohtelias ilmoittaa kyläilystään
Tutkimus osoittaa, että kylään ei enää tulisi mennä ilmoittamatta siitä etukäteen. Yllätysvierailut ilman puhelinsoittoa tai tekstiviestiä koetaan usein negatiiviseksi.
Hyviin kyläilytapoihin kuuluvat tutkimuksen mukaan seuraavat elementit:
- Ilmoita tulostasi: Käynti voi olla hyvinkin yllättävä, mutta on kohteliasta ilmoittaa ennalta vaikka soittamalla.
- Vie tuliaisia: Erityisesti, jos käynnistä ei ole sovittu ennalta, tulee mukana tuoda esimerkiksi kahvia ja pullaa. Muuten lahjat eivät ole pakollisia.
- Huomioi isäntäväki: Älä jää liian myöhään. Ole joustava tilanteen mukaan – älä odota erityiskohtelua.
- Hyvät tavat ja iloinen mieli: Ota rennosti ja ole positiivinen ja kiireetön, mutta muista myös, ettet ole kotonasi.
- Vieraille tarjotaan aina jotain: Tarjoilun määrä tai sisältö ei ole tärkeää vaan se, että vieraat huomioidaan. Jos saat lahjana esimerkiksi kahvia tai pullaa, laita ne tarjolle.
Lähde: Kyläily ja sen merkitys Suomessa -tutkimuksen teki Pauligin toimeksiannosta Research International. Tutkimukseen vastasi 504 18–65-vuotiasta suomalaista, ja otos on Suomea edustava lähtönäyte. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva suomalaisesta kyläilyyn liittyvästä kulttuurista ja sen kehittymisestä ja muutoksista.
Lisätietoja
Brand Manager Jenny Tallberg, Oy Gustav Paulig Ab, p. 09 319 8296, 
Tutkimusyhteenvedon voi pyytää Satu Rounajalta, GCI Finland Oy, GSM 040 567 6827, 
www.paulig.fi/hyvankahvinpaiva