Onnellisuustutkijaksi tituleeratun Frank Martelan mielestä ihmisten ei kannata tavoitella onnellista elämää. Pahimmillaan onnen tavoittelu aiheuttaa ahdistusta. Onni on Martelan mukaan hyvä kokemus mutta huono tavoite. Itse hän kokee onnenhetkiä esimerkiksi silloin, kun voi aloittaa työpäivän kahvilassa pohtimalla elämän syviä mysteerejä ja merkityksellisyyttä.
Frank Martela on onnellisuustutkija, joka pysähtyy vain harvoin pohtimaan, onko hän itse onnellinen. Martela opastaa muitakin ihmisiä unohtamaan ylenpalttisen onnentavoittelun ja onnen pohdiskelun. Länsimaisessa yhteiskunnassa onnellisuudesta ja sen maksimoimisesta on tullut tutkijan mukaan normi. Tämä voi olla vahingollista niin ihmiselle kuin yhteiskunnallekin.
”Jos ajattelemme vain omaa onnellisuuttamme, kavennamme omaa ihmisyyttämme. Yhteisölliset arvot eivät voi toteutua, jos jokainen ihminen tuijottaisi vain omaan napaansa”, Martela sanoo.
Ihminen ei tee elämässään valintoja vain toteuttaakseen omaa onnellisuuttaan. Tämä ihmisten on hyvä Martelan mukaan ymmärtää. Ihmisellä pitää olla muitakin päämääriä kuin onnellisuus.
”Pitäisi ennemminkin kysyä itseltään, miten elää arjessa: Toteutanko itseäni riittävästi? Teenkö hyvää läheisilleni?”, Martela muistuttaa.
Hän kertoo olleensa tutkijauransa alkutaipaleella innostunut juuri onnellisuudesta. Nykyisin hyvän elämän ja merkityksellisyyden kysymykset laajemmin kiinnostavat häntä enemmän. Merkityksellisyys ja onnellisuus ovat sukua toisilleen mutta silti kaksi erillistä asiaa. Merkityksellisyyden kokemukseen kuuluu Martelan mukaan onnellisuutta enemmän tunne siitä, että ihminen kuuluu suurempaan kokonaisuuteen. Mutta jos ihminen kokee elämässään paljon merkityksellisyyttä, onnellisuus hänen elämässään lisääntyy. Sama pätee toisinpäin.
Kyllä onnellisuudesta saa filosofin mukaan edelleen puhua, mutta sen pakonomainen tavoittelu on haitallista. Martela on todennut, että onnellisuus on hyvä kokemus mutta huono päämäärä.
”Pahimmillaan onnellisuuden tavoittelun maksimointi aiheuttaa jopa ahdistusta ja masentuneisuutta.”
Onnellisuudella on monta mittaria
YK:n World Happiness Report paljasti maaliskuussa, että Suomi on maailman onnellisin kansa. Puhetta suomalaisesta onnellisuudesta on sen jälkeen piisannut niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Martela muistuttaa, että onnellisuutta voi mitata monella eri mittarilla. YK:n tutkimus selvitti ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Tähän vaikuttavat elinolosuhteet, kuten BKT, demokratian toteutuminen, sosiaalipalvelut, tasainen tulonjako ja vähäinen ihmisten sortaminen. Näiden asioiden toteutumisessa Suomi ja muut Pohjoismaat ovat onnistuneet loistavasti. Suomi huolehtii kansalaistensa terveydestä ja turvallisuudesta.
Onnellisuuden mittareita voivat kuitenkin olla myös masentuneisuuden tai myönteisten tunteiden määrä. Näiden mittareiden suhteen Suomi sijoittuu kansainvälisesti keskikastiin.
”Valtaosa suomalaisista on melko onnellisia. Yhteiskunnallisella tasolla suuri kysymys kuitenkin kuuluu, miten pidämme huolta niistä, jotka eivät ole onnellisia. Syrjäytyneiden ja ei-onnellisten määrän yhteiskunnassa ei saa antaa kasvaa”, Martela muistuttaa.
Mutta palataan vielä YK:n tutkimukseen ja suomalaisiin maailman onnellisimpana kansana. Moni suhtautuu skeptisesti raportin tutkimusmetodeihin tai tulosten arvoon.
”Aina kun Suomi pärjää kansainvälisissä tutkimuksissa, pohdimme helposti, mikä on mennyt vikaan. Ei tästä meillä mitään riemujuhlaa ole syntynyt. Monet muut kansakunnat osaavat olla ylpeitä itsestään. Suomikin voisi opetella ottamaan opastavamman, ottakaa meistä mallia –tyyppisen roolin maailmanlaajuisesti ja kertoa avoimemmin siitä, miten asiat on meillä yhteiskunnassa ratkaistu. Olemme kuitenkin monessa suhteessa melko esimerkillinen yhteiskunta, vaikka sitä on läheltä vaikea nähdä”, Martela sanoo.
Kohtuullisen onnellinen onnellisuustutkija
Voisi kuvitella, että vastuulliset teot lisäävät ihmisten onnellisuutta. Näin ei voi Martelan mukaan yksikantaan todeta. Mutta tuottaako esimerkiksi luomu- ja sertifioitujen tuotteiden ostaminen onnellisuutta?
”Riippuu yksilön arvoista, lisääkö vastuullisuus ihmisen onnellisuutta. Vastuullisuuden merkitys ihmisille vaihtelee suuresti. Olisi tietysti suotavaa, että vastuullisuus olisi ihmisten elämässä suuressa roolissa, koska meillä on maailmanlaajuisesti suuria ilmastonmuutoksen kaltaisia haasteita, jotka meidän pitää ratkaista”, Martela sanoo.
Milloin sitten onnellisuustutkijalla on itsellään onnellinen olo?
”Kolmen pienen lapsen isänä silloin, kun pääsen lasten kanssa telmimään. Myös työssäni koen innostuneisuutta – onnen tunteitakin – lähes päivittäin, vaikka en sitä aktiivisesti mietikään. Pidän siitä, että saan kirjoittaa ja keskustella elämän syvistä mysteereistä”, Martela sanoo.
Aamurutiinit ovat hänelle erityisen tärkeitä.
”Ideaaliaamu on se, kun olen vienyt lapset päiväkotiin, pyöräilen johonkin kahvilaan, tilaan caffè latten ja alan miettiä työasioita. Kahvilassa on korkea katto ja suuret ikkunat, latte edessäni alan kirjoittaa”, hän jatkaa.